Alajärvi-blogi

24.8.2017 / Hallintojohtaja Tero Kankaanpää
 

UUSI KUNTALAKI – MIKÄ MUUTTUI, MIKÄ EI

Uuden kuntalain lähtökohtia

Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait 13.3.2015 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 10.4.2015. Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista alettiin soveltamaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkoi. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa nyt uuden vaalikauden alusta.

Kuntalain uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalakia sovelletaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Vaikka erityislainsäädännön tarvetta on pyritty vähentämään, ristiriitatilanteessa erityislain sääntely menee edelleen kuntalain edelle.

Uusi kuntalaki on vuoden 1995 kuntalain tapaan mahdollistava eli antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuuksia hallintonsa ja toimintansa järjestämiseen kunnan päättämällä tavalla. Uutta lakia on luonnehdittu myös kunnan toiminnan periaatteita selkeyttäväksi ja monimutkaistuvaan toimintaympäristöön sopeuttavaksi. Erityisesti näitä piirteitä on nähtävissä säännöksissä, jotka ohjaavat kuntien toimintaa markkinoilla: säännökset selkeyttävät EU-oikeuden soveltamista kansallisella tasolla.

Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään nyt myös lainsäädännön tasolla entistä laajempana kokonaisuutena. Laissa käsite ”kunnan toiminta” määritellään siten, että se sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan kunnan toiminnan.

Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Tämän lisäksi lakisääteisestä kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun aikaisemmin hajanaiseksi koettua sääntelyä.

Huomiota on myös kiinnitetty kunnan talouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. Muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu myös kuntayhtymiin.

 

Käyn seuraavaksi luettelonomaisesti läpi sitä, mikä uudessa laissa on muuttunut ja mikä on pysynyt ennallaan. Luetteloa kannattaa lukea siten, että uuden kuntalain pykälän ovat lukiessa rinnalla. Löydät uuden kuntalain Finlexistä: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410

Mikä muuttui?

• Kunnan tehtävissä on määritelty nyt lakisääteinen yhteistoiminta, järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen (2 luku)

• Pitkän aikavälin kuntastrategia tuli pakolliseksi (37 §)

• Toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa:
o Kuntavaalit siirrettiin huhtikuuhun ja valtuuston toimikausi alkamaan kesäkuun alusta (15 §)
o Valtuuston koko kunnan harkintaan; asukaslukukohtaiset valtuutettujen vähimmäismäärät laissa (16 §)
o Konserniohjaus korostuu ja omistajaohjaus terävöityy; konserniohjeista lakisääteisiä 46–48 §
o Lautakunta voi olla valiokunta (30–31 §)
o Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistettiin; toimii poliittisen yhteistyön johtajana (40 §)
o Kunnanjohtajan johtajasopimuksesta tehtiin lakisääteinen (42 §)
o Toimielimen koko puheenjohtajisto voidaan erottaa luottamuspulan vuoksi (34 §)
o Kunnallisen puoluerahoituksen avoimuutta on lisätty (19 ja 82 §)
o Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja ajanmukaistettiin (22 §)
o Aloiteoikeus laajennettiin palvelun käyttäjille ja kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille (23 §)
o Ns. vaikuttamistoimielimistä (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto) säännökset kuntalakiin (26–28 §)

• Luottamushenkilöiden asemassa:
o Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden asemaa vahvistettiin (33, 80, 81 §)
o Kaikki luottamustoimet vaativat suostumuksen (70 §)
o Säännökset tiettyjen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuuksien ilmoittamisesta lakiin (84 §); tarkastuslautakunnasta sidonnaisuusilmoitusten valvoja

• Kuntien yhteistoiminnassa:
o erityisesti vastuukuntamallin tarkempi sääntely (52 §)
o kuntayhtymän perussopimuksessa tulee sopia toiminnan ja talouden seurantajärjestelmästä ja raportointivelvollisuudesta (56 §)

• Päätöksenteko- ja hallintomenettelyssä:
o Ainoaksi johtosäännöksi hallintosääntö (90 §)
o Otto-oikeus lain nojalla vain kunnanhallituksella (92 §); voidaan laajentaa hallintosäännöllä
o Toimielinten päätöksentekotavat: varsinainen kokous, sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely (98–100 §)
o Kunnan ilmoitusten ja viestinnän pääkanavaksi yleinen tietoverkko (29, 108 ja 109 §)
o Pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen siirretty yleiseen tietoverkkoon (140 §)

• Kunnan taloudessa alijäämän kattamissääntelyä terävöitetty (110, 118 ja 119 §)

• Kunnat ja markkinat:
o EU-lainsäädännön kansallinen soveltaminen (15 luku) sisältäen muun muassa säännökset lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antamisesta (129 §) sekä kunnan omistaman kiinteistön luovutuksen tai pitkäaikaisen vuokrasopimuksen markkinaehtoisuuden määrittelystä (130 §)

• Hallinnon ja talouden tarkastuksessa:
o Tarkastuslautakunnan tehtäviä täsmennetty (121 §)
o Tilintarkastajaksi valittava aina JHTT-yhteisö ja tytäryhteisön tilintarkastajaksi kunnan tilintarkastusyhteisö (122 §).
 

Mikä ei muuttunut?

• Erityislaki menee edelleen yleislain eli kuntalain edelle (2 §)

• Kunnan jäsenyys (3 §)
• Kunnan nimi ja kaupunkinimitys (4 §)
• Kunnanvaakuna (5 §)
• Varavaltuutettujen lukumäärä (17 §)
• Äänioikeus (20 §); kuitenkin myös tietyin edellytyksin kansainvälisen järjestön palveluksessa olevilla on äänioikeus kuntavaaleissa
• Kunnallisen kansanäänestyksen periaatteet (24 §), paitsi että aloiteoikeus on 15-vuotiaalla ja aloitekynnys neljä prosenttia
• Toimielinten toimikausi ja puheenjohtajiston valinta (32–33 §)
• Tilapäisen valiokunnan rooli (35 §)
• Kunnallisen liikelaitoksen asema (9 luku)
• Poliittisen suhteellisuuden vaatimus kuntayhtymässä (58.3 §)
• Yleinen vaalikelpoisuus (71 §)
• Vaalikelpoisuuden rajoitukset eri toimielimiin (72–77 §)
• Vaalikelpoisuuden menettäminen (78 §)
• Luottamustoimen hoitamisen jatkuvuus (79 §)
• Luottamushenkilön palkkiot ja korvaukset (82 §), paitsi että todetaan luottamushenkilömaksujen perintävaltuutus ja että perityt luottamushenkilömaksut on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä
• Luottamushenkilön virheellisen ja rikollisen menettelyn sääntely (85–86 §)
• Henkilöstön oikeudellinen asema (11 luku)
• Toimivallan siirtäminen eli delegointi (91 §)
• Valtuustoasioiden valmistelu ja käsiteltäväksi ottaminen (93–95§), valtuuston kokoontuminen (94 §), laillisuusvalvonta (96 §)
• Esteellisyyssääntely (97 §)
o ei kuitenkaan enää kunnan tytäryhteisöjen yhteisöjäävin poikkeusta eli kunnan tytäryhteisön hallituksen jäsenet ovat esteellisiä käsittelemään kyseisen yhteisön asioita kunnan toimielimessä
o kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa poikkeus säilyy
• Kokouksen julkisuus (101 §), päätösvaltaisuus (103 §), äänestys (104 §), vaali (105 §), eriävä mielipide (106 §), pöytäkirja (107 §)
• Kunnan talousarvion ja -suunnitelman periaatteet (110 §), paitsi alijäämän kattamissääntely
• Kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteet (112–116 §), paitsi että konsernitilinpäätös pitää laatia aina
• Tilintarkastuskertomuksen käsittely (125 §)
• Muutoksenhaku (16 luku).

 

Hyvää alkanutta syksyä kaikille,

Tero Kankaanpää
hallintojohtaja, varatuomari

 


22.6.2017 / Peruspalvelujohtaja Tanja Penninkangas
 

HYVÄN ELÄMÄN ALAJÄRVI

Järvi-Pohjanmaan perusturvan tehtävänä on järjestää ja tuottaa alajärveläisille ja vimpeliläisille laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaalihuollon sekä terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut.  Järvi-Pohjanmaan perusturvassa tehdään yli 400 ammattilaisen voimin töitä, jotta sotepalvelut olisivat kaikkien kuntalaisten saatavilla tarpeenmukaisesti, sujuvasti ja siten, että ne osaltaan mahdollistavat turvallisen ja hyvän elämän elämisen. 

Olemme vahvasti mukana Etelä-Pohjanmaan soteuudistuksen rakentamisessa ollen osallisena useissa eri työryhmissä. Etelä-Pohjanmaan maakunta -2023 visioksi on asetettu ” Hyvän elämän Etelä-Pohjanmaa”, mitä kohti maakunnassa kuljetaan yhdessä ja yhteistä työtä tehden. Valtakunnallisen soteuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksien kasvua. Etelä-Pohjanmaalla keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu kotona asumisen tukeminen kaikenikäisten palveluissa. Uudistuksen myötä toiminta ja palvelut tulevat muuttumaan, mutta tavoitteenamme on, että Alajärvellä ja Vimpelissä säilyvät laadukkaat lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Yhteistyö sivistystoimen ja 3. sektorin kanssa vahvistuu, jotta kuntalaisille voidaan tarjota terveyttä edistäviä palvelukokonaisuuksia.

Alajärvi on kehittynyt viime vuosina esimerkillisesti, minkä seurauksena kuntalaisten palvelutaso ja viihtyvyys ovat lisääntyneet. Myös perusturvassa palveluja ja toimintaa on kehitetty aktiivisesti. Viime syksynä alkaneen terveyskeskussaneerauksen myötä palveluiden toiminnallisuus ja asiakkaiden sekä työntekijöiden viihtyvyys paranevat merkittävästi. Ensimmäisenä kolmivaiheisessa saneerausprojektissa valmistuu hammashoitola, jonka avajaisia vietämme kesän jälkeen elokuussa.  Parhaillaan rakennetaan uusia ensiavun, työterveyshuollon ja erityistyöntekijöiden tiloja. Seuraavana tulevat hallinnon tilojen, akuuttiosaston, keittiön ja vastaanottotilojen saneeraus.  Uudistuneet tilat mahdollistavat tulevaisuuden laajan sotekeskuksen toiminnan Alajärvellä. Lisäksi terveyskeskuksen läheisyyteen järven rannalle suunnitellaan kehitysvammaisten tuetun ja ohjatun asumispalveluyksikön rakentamista siten, että tulevat asukkaat voivat muuttaa uuteen kotiin vuoden 2019 aikana. Toiminnallisena muutoksena Alvar Aallon tie 2:n tiloihin perustetaan ensi vuonna perhekeskus, jossa tarjotaan kuntalaisille mm. matalan kynnyksen perhe- ja sosiaalipalveluja sekä toteutetaan monialaista yhteistyötä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Perusturvassa tehty palvelurakennemuutos mahdollistaa palveluiden tuottamisen kustannustehokkaasti, mutta myös laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Sähköinen palautejärjestelmä antaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua laadukkaan sosiaali- ja hoitotyön kehittämiseen.  Vuodenvaihteessa Alajärvellä aloittavalla sairaanhoitajakoulutuksella on suuri merkitys uusien sairaanhoitajien rekrytoinnissa. Palveluprosessien kehittämiseksi nykyinen henkilöstö kouluttautuu myös aktiivisesti, sillä yksittäisten täydennyskoulutusten lisäksi työnantaja on tarjonnut yli 40 työntekijälle puolitoistavuotisen LEAN-koulutuksen, johon osallistuvat akuuttiosaston, päivystyksen ja vastaanoton henkilökunta. Uutta maakuntaa ja lähipalvelujen vahvistamista ajatellen toimintamalleja yhtenäistetään, josta oivana esimerkkinä käy Järvi-Pohjanmaan kiirevastaanoton aukioloaikojen pidentyminen elokuun alusta.

Valtakunnallisen soteuudistuksen tämänhetkisistä haasteista riippumatta perusturvassa puhaltavat myönteiset kehityksen tuulet. Kiitokset siitä kuuluvat aktiivisille kuntalaisille, perusturvan työntekijöille, Alajärven ja Vimpelin viranhaltijoille sekä päättäjille. Rakennetaan jatkossakin yhdessä jokaiselle mahdollisuudet hyvään elämään!

Lämmintä kesää jokaiselle toivotellen,

Tanja Penninkangas
peruspalvelujohtaja
 


 

25.4.2017 / Henkilöstöjohtaja Maarit Fräntilä
 

Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan

Alajärven kaupungin henkilöstö on osallistunut Huippukuntoisin työpaikka –kampanjaan  (Hymis) maalis- huhtikuun aikana. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapamuutokseen. Hymis –kampanjassa jokaiselle osallistujakunnalle järjestetään oma työporukoiden välinen kahden kuukauden liikuntakampanja, jossa työporukat kisaavat aktiivisimman työporukan tittelistä.

Kuntien kokonaistuloksia verrataan keskenään ja kampanjan päätteeksi toukokuun alussa julistetaan mikä on Huippukuntoisin kunta 2017.

Alajärven kaupungin työntekijät lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kampanjaan ja eri työpisteistä on kerätty joukkueita yhteensä 32.  Liikuntasuorituksia on parhailla joukkueilla jopa 10-13 tuntia/viikko.

Nyt kun hyvään alkuun on päästy,  liikuntaa voi jatkaa kaupunginhallituksen myöntämillä ylimääräisillä liikuntaseteleillä.

Aurinkoista ja liikunnallista kevättä kaikille.

Hyvää Vappua!

 


 

27.2.2017 / Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto
 

SIVISTYSTÄ JA VAPAA-AIKAA ”SATA LASISSA”

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan jälkeen syntynyt Alajärven kaupungin uusi organisaatio asettuu hiljalleen muotoonsa laajalla rintamalla arjen työssä ja itsenäisyyden juhlavuoden lukuisissa tapahtumissa.

Varhaiskasvatuksen rakenteellinen uudistus huipentuu kesällä valmistuvaan uuteen päiväkotiin ja päivähoidon sähköinen seurantajärjestelmä jouhevoittaa sekä huoltajien että työntekijöiden arkea. Uudistusta tuovat mukanaan myös kielikylpy ja varhaiskasvatuksen tietoteknisiä valmiuksia parantavat opetushallituksen rahoittamat hankkeet.

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus jatkuu ja näkyy. Syksyllä 2016 uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan aloittivat vuosiluokat 1.-6. ja opetussuunnitelman uudistus etenee vuosiluokka kerrallaan vuoteen 2019, jolloin kaikki ikäluokat ovat uuden opetussuunnitelman piirissä. Koulujen arkea värittävät ja auttavat useat eri hankkeet, jotka edistävät niin koulutuksellista tasa-arvoa kuin digitalisaatiota, kerhotoimintaa unohtamatta.

Lukio-opetus jatkuu kahden yksikön voimalla Alajärvellä ja Vimpelissä ja sähköinen ylioppilaskirjoitus on käytössä kokonaisuudessaan 2019. Lukion opiskelijoiden kansainvälisyyttä edistää vuosittain tapahtuva opiskelijavaihto Japaniin. Yhteistyö Tokiolaisen Jiyu Gakuenin oppilaitoksen kanssa on erittäin antoisaa ja avaa varmasti tulevaisuudessa ennalta-arvaamattomia yhteistyömahdollisuuksia eri ihmisten ja yritysten välillä.  Yhteistyö Japaniin huipentuu 28. maaliskuuta Alajärvellä pidettävään valtakunnalliseen kansainvälisyysseminaariin yhteistyössä opetushallituksen kanssa.

Musiikkiopiston toiminta laajentui entisestään. Toiminta-aluetta kasvatti Jalasjärvi-Kurikka kuntaliitos, jolloin uuden Kurikan koko alue siirtyi Alajärven musiikkiopiston piiriin. 

Kansalaisopisto tarjoaa laajan ohjelmansa kautta harrastus ja opiskelumahdollisuuksia koko alueen väestölle ja täydentää myös osaltaan taiteen opetuksen laajaa antia.

Liikunta- ja vapaa-aikatoimi järjestävät reipasta menoa kunnon kohottamiseen niin sisällä kuin ulkonakin ja kirjasto yhdessä museon kanssa auttavat akkujen lataamiseen rauhallisemmalla menolla.

Itsenäisyytemme juhlavuosi täyttyy siis monista paikallisista tapahtumista, joista löytyy jokaiselle jotakin. Ota sinäkin alkanut juhlavuosi vastaan ja etsi itsellesi ja ystävillesi sopivaa tekemistä ja tule mukaan tekemään yhteistä juhlavuotta.

Ideoita kuluvaan vuoteen löydät Alajärven kaupungin sivuilta osoitteessa

http://alajarvi.fi/themes/custom/alis/misc/Alajarven_Suomi_100_vuotta_esite.pdf


 

21.12.2016 / Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen


Tervetuloa seuraamaan Alajärvi-blogia. Tämän blogin tarkoituksena on, että kaupunginjohtaja ja eri toimialajohtajat kertovat vuorollaan kaupungin ajankohtaisista asioista.

Blogi on yksi osa Alajärven kaupungin verkkosivuston uudistamisprosessissa, joka tehtiin vuoden 2016 aikana. Tämä on yksi tapa entisestään parantaa ja lisätä tiedonkulkua asioista kiinnostuneille tahoille.

Kaupungin johtaminen on vuorovaikutusta luottamushenkilöiden, henkilökunnan, kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien välillä. Avoimuudella pyrimme siihen, että päätösten lopputulos olisi mahdollisimman hyvä kaupunkilaisten kannalta. Yhteinen päämäärämme menestyvästä Alajärvestä vaatii meidän kaikkien työpanosta ja mielipidettä. Usein päätös on monen erilaisen mielipiteen ja asian kompromissi, jolla pyritään kaikkien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Kaikkia yksittäisiä tahoja ja mielipiteitä ei siis aina pystytä valitettavasti huomioimaan, mutta on silti tärkeää asian valmistelun ja päätöksenteon kannalta, että erilaiset mielipiteet on tuotu esiin.

Alajärven kaupungilla menee tällä hetkellä hyvin ja pyrimme jatkossakin olemaan kehityksen kärjessä. Me kaikki voimme vaikuttaa asumisviihtyisyyteen yhdessä toimimalla. Positiivisuus ruokkii aina lisää positiivisuutta ja uusia asioita.

Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2017. Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa sekä positiivista uutta vuotta 2017!


Vesa Koivunen
kaupunginjohtaja