Alajärvi-blogi

3.4.2019 / Hallintojohtaja

Nostetaan kissa pöydälle! - Hallintojohtajan 50 työpäivää

”Uuden edessä!” Näin mietin kun 27.12.2019 muuttokuorma lähti kehä III sisäpuolelta kohti Etelä-Pohjanmaata. Kolmen viikon asettumisajan jälkeen työt Alajärven hallintojohtajana alkoivat.

Mitä hallintojohtaja tekee ja mitä asioita työpäivään kuuluu? No, vastaus on yksinkertainen – kaikkea! Ja kiitos kysymästä, hyvää kuuluu muutenkin!

Mahtaako johtua eteläpohjalaisesta suoruudesta vai karjalaisesta luonteestani, mutta työt Alajärvellä ovat alkaneet mukavasti ja on ollut hyvin tervetullut olo. Olen saanut käydä vierailuilla alueen yrityksissä, tutustua kaupungin eri toimialojen ihmisiin ja toimintoihin, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston ensimmäiset kokoukset keskusteluineen on pidetty ja juristin taitojakin on päässyt hyödyntämään. Hallintojohtajan toimenkuva on varsin monipuolinen, asioita tulee pöydälle kaikista hallintokunnista ja myös alueellinen yhteistyö näyttäytyy vahvana ja toimivana.

Tänään alkoi ennakkoäänestys. Vaalikeskustelut käyvät kuumana, ja viimeistään näissä vaaleissa some-kampanjointi on lyönyt läpi. Listalla on ilmastonmuutosta, sotea ja maahanmuuttoa, työllisyyttä unohtamatta. Miljardeja jaetaan, mutta harva ehdokas tai puolue oikeasti kertoo, mistä ne miljardit sinne valtion ja kuntien kassaan tulevat.

Alajärvi on myös vireä teollisuuspaikkakunta. Nykyisen, edellisen ja toivon mukaan myös tulevan hallituksen ohjelmassa oli tästä näkökulmasta katsottuna tärkeä lause: Teollisuuden kustannuksia ei kasvateta. Tämä koskee esimerkiksi verotusta ja energian hintaa. Elämme globaalien markkinoiden maailmassa ja Suomi sijaitsee kaukana isoista markkinoista. Mitä paremmin suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan maailmalla, sitä enemmän töitä riittää myös Etelä-Pohjanmaan pienille ja keskisuurille yrityksille.

Tärkeä kysymys omien päätösten osalta on myös se, millä me säilytämme ja erityisesti kehitämme Alajärven ja koko seutukunnan toimintaympäristön sellaiseksi, että jatkossakin tänne kannattaa tehdä investointeja, jotka yksittäisen kuntalaisen osalta tarkoittavat lisää töitä koko tuotantoketjussa ja sitä kautta myös verotuloja kaupungille.

On tärkeää luoda sellainen yrittämisen ja tekemisen ilmapiiri, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Alajärvellä onkin investoitu sekä työpaikkoihin että sielun että ruumiin kulttuurin edistämiseen – luontoarvoja unohtamatta. Tätä kautta meillä on loistavat ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet.

Ja sitten vielä tuohon otsikkoon – nostetaan kissa pöydälle!

Alajärven kaupunki maksaa merkittävän summan vuosittain karanneiden tai villiintyneiden kissojen hoidosta. Alajärven kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus hoitaa löytökissat 15 vuorokautta, jonka jälkeen ne annetaan eteenpäin sijoitettavaksi tai sitten ne päästetään kissojen taivaaseen.

Jotta näitä kustannuksia voitaisiin ajan mittaan alentaa ja löytökissojen määrää vähentää, Alajärven kaupunki lähtee tukemaan Miljoona Mikrosirua -kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on siruttaa ja rekisteröidä kissoja niin, että niiden omistaja tavoitetaan lemmikin joutuessa pois kotipiiristään. Kissat nostetaan pöydälle Alajärvellä kampanjapäivänä 4.8.2019, tarkempia tietoja myöhemmin.

Samassa yhteydessä on mahdollisuus saada kollikissalle sterilisaatio omalla kustannuksella kampanjahintaan. Tätä kautta toivon mukaan saamme ns. ei-toivottuja pentueita vähentymään.

Nina Pärssinen, hallintojohtaja

PS. Koirapuistostakin on nyt tehty valtuustoaloite, jonka allekirjoitti yhteensä 28 valtuutettua. Asia siirtyy nyt teknisen toimen selvitettäväksi.

_________________________________________________________________________________________________________

20.12.2018 / Maaseututoimenjohtaja

Vuosi 2018

Mietin, mitä tulevaan blogiini kirjoittaisin, joten selaamaan tiedostoja. Löytyihän sieltä vuosi sitten kirjoittamani blogi. Siinä kertasin erittäin haastavaa kasvukautta eli kerroin, kuinka silloin satoi ennätyksellisen paljon ja olin tehnyt ilmoituksen märkyyden takia korjaamatta jääneistä sadoista ja laatutappioista. Tänä vuonna tilastoja tehdään ennätyksellisen kuivan kasvukauden vuoksi. Satoa ei jäänyt tänä vuonna korjaamatta, kun satoa ei tullut tai sitä tuli niin vähän, ettei sitä korjattu ollenkaan. Kuivuuden vuoksi sato- ja laatutappiot ovat lähes saman suuruisia eli paikasta ja viljeltävästä kasvista riippuen vahingot vaihtelivat 0 – 100 %. Alueellamme oli joitakin lohkoja, mistä saatiin normaali hyvän laatuinen sato. Ikävä kyllä oli myös lohkoja, joilta ei saatu satoa ollenkaan. Keskimääräinen arvio satotappiosta on noin 35 %.  

Maatalouden viljelijätukihaku oli tänä vuonna ennätyksellisen pitkä. Tukihaku oli mahdollista toukokuun alusta kesäkuun 15. päivään asti. Tukihakuun ei tullut tälle vuotta kovinkaan paljoa muutoksia, joten haku olisi pitänyt sujua mallikkaasti.  Taisi lämpö lamauttaa myös tuenhakijat, koska viimeisen viiden päivän aikana palautettiin lähes 40 % hakemuksista. Lämpö vaikutti pitkälle syksyyn, koska syysilmoituksen palautus painottui vielä enemmän viimeisille päiville eli 45 %. Vimpelissä taisi olla viileämpää, kun siellä kaikki syysilmoitukset palautettiin sähköisesti. Järvi-Pohjanmaan alue pysyi lähellä valtakunnan kärkeä sähköisesti palautetuissa hakemuksissa 97,4%. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,6 %.

Vaikeiden kasvukausien takia viljelijätukien ennakot maksettiin suurempana, mitä alkuperäisten päätösten mukaan oli suunniteltu. Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi on saanut hakemukset käsiteltyä niin, että tuet on maksettu heti, kun se on ollut mahdollista. Viljelijätukia maksetaan Järvi-Pohjanmaan alueelle 573 tukea hakeneelle viljelijälle noin 16,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Järvi-Pohjanmaan noin 21 000 hehtaarilla eniten viljellään säilörehua, kuivaheinää ja laidunta, joita on noin 50 % eli 10 300 hehtaaria. Nurmen viljely pinta-ala on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Seuraavana tulevat viljat (kaura, ohra yms.) 6 200 hehtaaria eli 28 %, joista kauraa on yli puolet. Isoja muutoksia ei ole edelliseen vuoteen tullut. Pientä siirtymistä on tapahtunut viherlannoitusnurmista säilörehunurmiin. Erikoiskasveja ei paljoa viljelyssä tänä vuonna ollut, mutta iloisen poikkeuksen teki tattari. Tattaria viljeltiin reilulla 50 hehtaarilla.

Kotieläintuotannon määrä on pysynyt lähes samana. Maitomäärä on hienoisessa kasvussa, mutta sianlihan tuotanto on laskenut alueellamme. Maitoa tuotetaan lähes 30 miljoonaa litraa ja lihaa lähes kaksi miljoonaa kiloa. Kotieläintiloja on noin 150 ja niistä maitotiloja 100.

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maaseututoimi on saanut lähes kaikki vuoden 2018 viljelijätukiin liittyvät työt valmiiksi ja haetut tuet ovat tiloilla käytettävissä. Jäljellä on enää pieniä selvityksiä, eivätkä ne estä maksuja.

Järvi-pohjanmaan maaseututoimi kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulunaikaa ja oikein hyvää uutta vuotta 2019.

Jukka Kuoppala
maaeututoimenjohtaja
 


19.12.2018 / Vs. peruspalvelujohtaja Marita Ylilahti

Joulunaikaan                                                                                                             

Jouluviikko on meneillään ja kuuntelen joululauluja. Muistot menneistä jouluista pulpahtavat mieleeni, niin oma lapsuus ja perhe kuin myös oman perheeni pienten lasten joulu. Muistan kuinka itse lapsena jännittyneenä odotin joulupukkia ja muistelen omien lasteni kirkkaissa silmissä loistavaa jännitystä ja iloa. Omaan lapsuuden jouluun ja arkeen kuului perhe perinteineen ja opetukset toisen ihmisen ja luonnon kunnioittamisesta ja ymmärtämisestä. Tämä perinne ja opetus kulkevat lapsissani.

Muistelen oman isäni viimeisiä vuosia, jolloin hän tunsi voinnin heikentyessä joutuneensa vanhuuden ansaan. Elämänpiiri rajoittui loppujen lopuksi neljän seinän sisään ja toisten ihmisten ostettuun apuun. Yksinäisyys sulki isäni syleilyynsä, joka kumpusi voimattomuudesta kuulua enää joukkoon, joka aikaisemmin oli itsestään selvyys.

Yksinäisyys korostuu näin joulun aikaan. Yksinäisyys ei ole ihmisen terveydelle hyväksi, mutta vielä haitallisempaa on yksin oleminen eli sosiaalinen eristäytyminen, vaikka ei itse yksinäisyyttä kokisikaan. Tutkimusten mukaan sosiaalinen eristäytyneisyys lähes kolminkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin. Ihmisellä on aina tarve kuulua johonkin ryhmään ja osallistua.  Sanotaan, että yksinäisyys on suurempi riski kuin ylipaino.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on tärkeä rooli yksinäisten ja yksin asuvien ihmisten terveyden tukemisessa. Sosiaalisen eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kohonnutta kuolemanriskiä selittävät oma terveyskäyttäytyminen, sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät ja masennusoireet. Yksinäisyys on motiivi, joka saa ihmiset hakeutumaan muiden seuraan. Tämä tulisi sosiaali- ja terveydenhuollossa huomata herkästi ja auttaa asiakasta löytämään polku elämänlaatua parantaviin toimintoihin. Yksinäisyyttä ja erityisesti eristäytymistä estäviä käytäntöjä ja rakenteita tulee edelleen kehittää yhteiskunnassa. Järvi-Pohjanmaan ikäihmisten palveluissa erityyppiset ryhmäkodit, kuntouttavat päivätoiminnot ja senioritalot ovat juuri näitä polkuja, joita edelleen kehitetään myös maakunnallisesti. Kaikissa näissä toiminnoissa painotus on yhdessäolossa ja virkistymisessä. Mikään näistä toimista ei kuitenkaan koskaan tule korvaamaan omaisten ja läheisten kanssakäymisen tärkeyttä.

Omassa perheessäni lasten ollessa pieniä ja myös omassa lapsuudessani, oli tärkeää viettää perheen keskinäistä yhteistä aikaa. Se ei tarkoittanut mitään ihmeellistä tekemistä vaan läsnäoloa. Kuuluttiin ryhmään nimeltä perhe. Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen mukaan perheen yhteinen aika on lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tärkeää.  Jos perheen kanssa vietetty aika koetaan riittämättömäksi, osallistuvat lapset ja nuoret muita useammin kiusaamiseen, kokevat oman terveydentilan huonommaksi, pitävät koulunkäynnistä vähemmän ja kokevat yleisimmin yksinäisyyttä. Osallistumisen vahvistaminen on parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.

Maailma muuttuu ympärillämme hurjaa vauhtia ja monet perinteet unohtuvat tai menettävät merkityksensä. Vaikka perheetkin ovat muuttuneet, yhdistää niitä kuitenkin yhteinen nimittäjä: rakkaus. Vaalikaamme tätä elämän tärkeintä asiaa, joka kuitenkin on kaikkein tärkein ja korvaamaton asia. Rakkautta kaipaa pieni vauva, koululainen, nuori, työikäinen ja vanhus. Jakakaamme rakkautta ympärillemme ei vain joulunaikaan, vaan vuoden jokaisena päivänä. Kantakaamme huolta perheistämme ja läheisistämme, sillä sosiaali- ja terveydenhuolto ei koskaan voi korvata omia vanhempia tai läheisiä. Pyrkikäämme siihen, että jokainen lapsi kokee olevansa rakastettu ja hyväksytty ja tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään.

Marita Ylilahti
vs. peruspalvelujohtaja
 

___________________________________________________________________________________

27.8.2018 / Henkilöstöjohtaja Maarit Fräntilä

Kuntaerä tukee kunta-alan tuottavuutta

Kunta-alan sopimusneuvottelut olivat tällä kierroksella monella tavalla poikkeukselliset. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokierroksena, joka noudatti ns. yleistä linjaa.

Palkansaajajärjestöt vaativat korvausta kilpailukykysopimuksen viemistä lomarahoista. Myös tekstimuutoksia haluttiin ja tehtiin harvinaisen paljon.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2018 ̶ 31.3.2020. Sopimuskausi on 26 kuukautta. Sopimusten kustannusvaikutus on sopimusjaksolla 3,5 prosenttia, mikä vastaa työmarkkinakierroksen niin sanottua yleistä linjaa. Sopimuskautena toteutetaan yleiskorotukset 1. toukokuuta 2018 ja 1. huhtikuuta 2019. Sopimuksiin sisältyy myös 1,2 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä 1.1.2019. Järjestelyerillä voidaan vaikuttaa paikallisesti siellä, missä nähdään tarvetta. Enimmäkseen niitä on käytetty tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen palkan tarkistamiseen.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä kunnan ja sen työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä ja tuottavuuden parantamista. Osapuolet korostavat henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvää hyödyntämistä kunnan tavoitteiden saavuttamisessa.

Neuvotteluissa sovittiin myös paikalliseen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa 2019. Erän maksaminen perustuu kunnan  strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää jo käytettyjä arviointimenetelmiä tai käytäntöjä.

Yhteisen linjan löytämiseksi järjestelyerän käytöstä aloitetaan neuvottelut syksyllä.

Maarit Fräntilä
henkilöstöjohtaja

 


21.6.2018 / Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto

Hyvää tuulta Alajärven aalloilla

Kulunut vaiherikas kevät on rientänyt vauhdilla. Kiperää poliittista päätöksentekoa, upeaa uutisointia Alajärven tilastomenestyksestä ja positiivisia päätöksiä suurten rakennushankkeiden osalta. Mutta on Alajärven sivistystoimi ollut muutoinkin esillä ja asialla. Useissa hankkeissa on saatu myönteisiä rahoituspäätöksiä. Näillä hankkeilla voimme yhdessä kehittää ja parantaa monia Alajärven kaupungin tuottamia palveluita.

Opetushallituksen myöntämän tuen avulla on kartoitettu kielirikasteisen opetuksen aloittamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Toiminta alkaa täydellä teholla elokuussa koulujen alkamisen myötä. Tutor-opettajia koulutetaan vastaamaan digitalisaation haasteisiin, Nuoret Värkkärit -hanke tuo robotiikkaa ja automatiikkaa perusopetuksen oppilaille sekä Liikkuva koulu -hanke liikunnan iloa sekä perus- että lukio-opetukseen. Kansainvälisyyttä edistävä Alajärven lukion aloittama yhteistyö Japaniin on poikinut koko maakuntaa käsittävän hankkeen ja nähtäväksi jää uusien syntyvien kontaktien vaikutukset koulujen arkeen.

Aisaparin rahoittamalla Valkealammen kehittämishankkeella haetaan uusia ulottuvuuksia alueen upeille ulkoilureiteille ja vasta valmistunut Paalijärven patikkareitti tuo oman lisänsä luonnossa liikkujien iloksi.

Keskustan ja Lehtimäen omatoimikirjastojen myötä kesälukemisen hankkiminen on entistä helpompaa ja Aalto-keskuksen puistomaisessa ympäristössä voi nauttia vaikkapa piknik-lounaan sään niin salliessa ja samalla käydä juuri yleisölle avatussa ja kunnostetussa Väinölässä tutustumassa taidenäyttelyyn.

Vapaa-aika- ja liikuntapalvelujen useat eri tapahtumat tuovat vaihtelua ja kuntoa kohottavia tempauksia kesälomalaiselle vaikkapa pyöräilykampanjan merkeissä. Nuorisotyö on nostanut päätään ja henkilöstön lisäyksen myötä palvelujen tarjonnan määrä lisääntyy. Nuorisovaltuuston aktiivinen mukaantulo päätöksentekoon on terävöittänyt ja raikastanut keskustelua ainakin sivistyslautakunnan kokouksissa.

Tätä kaikkea ja paljon muuta tarjoaa Alajärven kaupungin sivistystoimi yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja vapaa-aikaan löytyy omille ja vieraille nyt kesällä ja tulevana syksynä.

Harrastakaa sielun ja ruumiin kulttuuria lepoa unohtamatta!
 

Esa Kaunisto
sivistystoimenjohtaja

 


27.4.2018 / Talousjohtaja Tapani Kotanen

Kaupungin talouden tilanne

Alajärven kaupungin taloudellinen tilanne on saatu hyvälle tasolle. Vuosikymmenen alussa kaupungin talous ajautui merkittävän alijäämäiseksi, jonka vuoksi jouduimme tasapainottamaan talouttamme useamman vuoden ajan. Tiukan ”vyönkiristyksen” jälkeen on tilanne saatu hallintaan.

Useiden eri tunnuslukujen arvot esittävät kohtalaisen hyvää taloustilannetta. Kuitenkin kaupungin taloudenpidossa heikkoutena on matala verotulojen kehitys sekä toimintakate. Verotulot asukasta kohti on noin 2.500 euroa, kun Etelä-Pohjanmaan keskiarvo on 3.000 euroa ja koko maan osalta 3.500 euroa. Toimintakate taasen ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kasvanut vuodesta toiseen ja näin ollen verotulojen ja valtionosuuksien katettavaksi jää yhä enemmän menoja. Ongelmana on se, että kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden tulojen määrään on vaikeaa.

Vuoden 2020 alusta voimaan astuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja maaseututoimen uudistuksen vaikutukset kuntakenttään ovat täysin avoimia. Kaupungin kannalta merkittävimmät muutokset koskettanevat rahoituksen järjestämistä sekä kunnan kiinteistöjen mahdollista hyötykäyttöä palvelutuotannossa. Tässä vaiheessa voidaan jo arvioida, että uudistusten vaikutus kaupungin valtionosuuksiin on merkittävä ja tulee siten aiheuttamaan muutoksia kaupungin rahoituspohjaan.

Katse tulevaisuuteen

Joka tapauksessa viime vuosien hyvä taloustilanne on mahdollistanut panostuksen muun muassa palvelutuotantoon ja palvelurakenteiden investointeihin. Uusi päiväkoti ja ylipainehalli ovat valmistuneet hiljattain. Terveyskeskuksen laajennus- ja peruskorjaus on loppusuoralla. Uuden monitoimihallin rakentaminen alkanee piakkoin. Hallin valmistumisen myötä kaupungin tarjoamat palvelut vapaa-ajan ja liikunnan osalta ovat varsin monipuoliset.

Uusi monitoimihalli mahdollistaa laajat harrastusmahdollisuudet sisäliikunnassa. Tilat soveltuvat erinomaisesti liikunnan lisäksi myös muiden suurten tilaisuuksien esim. konserttien yms. tapahtumapaikaksi. Monitoimihalli sisältää muun muassa 1300 neliön saliosan, 50 neliön esiintymislavan, vajaan 500 henkilön katsomon, 60 metrin juoksusuoran heittopaikkoineen. Yhdyskäytävä uimahalliin tekee tiloista monipalvelukeskuksen.

Kiitos kuntalaisten yhteisöllisen toiminnan ja päättäjien rohkeiden päätösten, Alajärven taloudellinen tila on tällä hetkellä kestävällä pohjalla ja mahdollistaa kattavan palvelutuotannon ja viihtyisän asumisympäristön rakentamisen. Rakentakaamme edelleen kaupunkiamme vetovoimaiseksi paikkakunnaksi.

Tapani Kotanen
talousjohtaja

 


 

19.3.2018 / Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen

Alajärvi hyvällä kasvu-uralla

Alajärven kaupungin vuosi 2018 on käynnistynyt vauhdikkaasti. Hallinto valmistelee parasta aikaa vuoden 2017 tilinpäätöstä. Ennakkotietojen mukaan tilivuoden tulos on erinomainen ja lainamäärät ovat myös alle valtakunnan keskiarvojen.  Alajärven kaupungin talous on erittäin hyvässä kunnossa. Tämän johdosta pystymme investoimaan palvelurakenteisiin. Esimerkiksi viime vuoden puolella saimme valmiiksi Alajärven pallohallin, jossa on maailman ainoa täysmittainen pesäpallokenttä hiekkatekonurmella.  Tällä hetkellä kilpailutetaan monitoimihallin urakoita ja tarkoitus olisi päästä rakentamaan uutta hallia viimeistään kesäkuun aikana. Tämän investoinnin jälkeen voidaan sanoa, että Alajärven kaupungin liikunta- ja kulttuuripaikat kestävät vertailun huomattavasti isompiin kaupunkeihin.

Näiden investointien päämäärä on saada vetovoimaa alueelle ja sitä kautta uusia asukkaita. Tilastojen mukaan vuoden 2017 aikaan Alajärven väestö väheni -0.65 prosenttia. Tämä ei ole paljoa, mutta silti on syytä pohtia, miten Alajärven väestön väheneminen saataisiin käännettyä kasvu-uralle. Alajärvi ei ole yksin tämän ongelman kanssa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista vain Seinäjoen ja Ilmajoen asukasmäärät kasvoivat vuonna 2017. Lapua oli paras väestötappiokunnista ja Alajärvi tuli heti perässä.  Kaupunki on pyrkinyt omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että alueella on hyvä asua. Alajärven yritykset ovat myös investoineet merkittävästi ja sitä kautta uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti.  Tällä hetkellä on nähtävissä jopa ongelmia osaavan työvoiman saamisessa alueen yrityksiin. Tämä on vakava ongelma alueen yrityksille ja niiden kasvulle. Ongelmaan paras ratkaisu olisi saada työvoimaa Etelä-Pohjanmaan alueen ulkopuolelta, jolloin emme kurjista jonkun naapurikunnan tilannetta haalimalla heidän työvoimansa tänne. Tässä yhteydessä pitäisi saada aikaan koko maakunnan yhteinen tahtotila esimerkiksi maakunnallisen työvoiman rekrytointi  –hankkeen kautta.

Alajärven vireys on huomattu

Olen saanut kuulla useilta naapurikuntien ja myös kauempana asuvilta ihmisiltä, että meillä on täällä hyvä tekemisen meininki.  Alajärvi on kehittynyt voimakkaasti viimeisinä vuosina ja tulokset rupeavat näkymään vähitellen.  Jokainen kaupungin työntekijä, luottamushenkilö ja asukas toimii itse omalla käytöksellään ja asenteellaan paikkakuntamme markkinoijana ulospäin.

Omasta mielestäni meillä on asiat täällä suhteellisen hyvin ja Alajärvi on erinomainen paikka asua. Kaiken kaikkiaan henki on positiivinen, mutta toki negatiivisuuttakin mahtuu mukaan. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että pyrimme koko ajan arvioimaan omaa toimintaamme ja tekemään asioita paremmin. Positiivisuudella kuitenkin rakennetaan toimiva yhteisö, jossa kaikkien on hyvä elää.  Suomalaisen on valitettavasti helppo moittia toisen tekemistä tai nähdä asiat ainoastaan negatiivisina. Tässä yhteydessä odotan aina henkilökohtaisesti, että kritiikin antaja kertoo vaihtoehtoisen ja toteutuskelpoisen paremman vaihtoehdon toteutettavaksi. Tällä tapaa toimien saamme Alajärvestä entistä vahvemman ja paremman asuinpaikan.

 Vesa Koivunen
 Alajärven kaupunginjohtaja