Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelun tehtävänä on näiden oikeuksien turvaaminen sekä vanhempien ja muiden huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi tai nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan. Lastensuojelun asiakkaaksi ohjaudutaan lapsiperheiden sosiaalipalveluissa laaditun palvelutarpeen arvion kautta.

Lastensuojelulla on lakisääteinen velvollisuus toimia, jos lapsen etu sitä edellyttää. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena perheellä on mahdollisuus saada palveluja, joiden tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia ovat erimerkiksi lasten päivähoito, perhetyö, tukihenkilö ja -perhe, lasta kuntouttavat hoito- ja terapiapalvelut.

Lastensuojeluasia voi tulla esiin asiakkaan oman yhteydenoton, hakemuksen tai tehdyn lastensuojeluilmoituksen perusteella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jolla on huoli lapsen tilanteesta. Myös lapsi tai nuori voi itse ottaa yhteyttä lastensuojeluun, jos hän kokee turvattomuutta.

Ilmoitusvelvollisen viranomaisen tulee tehdä lastensuojeluilmoitus myös ennakollisesti, kun on perusteltu syy epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen. Samoin heidän tulee tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Työskentely

Työskentely toteutuu moniammatillisissa tiimeissä. Perheterapeutti, koordinaattori ja johtava sosiaalityöntekijä toimivat tiimien tukena.

Luotsi-tiimi (painopiste lastensuojelu)
Sosiaalityöntekijä Susanna Jokela 040 182 9664
Sosiaalityöntekijä Milla Saarela 040 182 9665
Jälkihuollon sosiaaliohjaaja Sari Sivula 040 078 2201
Perheohjaaja Marjo Alanen
Perheohjaaja Arja Keisala

Perhetyön vastaava, sosiaaliohjaaja Riikka Salli 040 142 7717
Perheterapeutti, sosiaalityöntekijä Sari Vesala 044 297 0276
Perhepalvelujen johtava sosiaalityöntekijä Satu Mäki-Fossi 040 630 2625

Neuvonta- ja ajanvaraus
p. 06 2412 2525 (soittoaika ma-pe klo 9-11 ja 12–14)

Virka-ajan ulkopuolella voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystäjä on tavoitettavissa hätäkeskuksen kautta hätänumerosta 112 vuorokauden ympäri. Suora päivystysnumero asiakkaille on 044 470 0444 (ei tekstiviestejä).

Tehostettu perhetyö (Lsl 36§)

Tehostettu perhetyö on lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi, joka on tarkoitettu lastensuojeluasiakkaana olevien lasten ja heidän vanhempiensa tueksi. Tehostetun perhetyön tavoitteena on lisätä toimivia, hyvinvointia tukevia asioita arjessa, vähentää kuormittavia ja arkea hankaloittavia asioita sekä vähentää/ poistaa lastensuojelutarvetta.

Tehostetussa perhetyössä kuntouttavien ja arvioivien menetelmien avulla tehdään työtä pitkäjänteisesti. Työ voi olla muutokseen tähtäävää, kannattelevaa ja/ tai korjaavaa. Tehostetun perhetyön sisältö muotoutuu kunkin perheen tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Tehostetun perhetyön toteutus sisältää samoja peruselementtejä kuin sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö; yhdessä tekeminen ja arjen tilanteiden mallintaminen, keskustelu, kuuntelu, kannustaminen, ohjaus ja neuvonta. Lisäksi lapsen ja perheen tilanteen tiivis seuranta, arviointi ja myös kontrolli ovat lapsen suojelutarpeen vuoksi osa työskentelyä.

Tehostettu perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Tehostetun perhetyön tiiviys, kesto sovitaan ja tavoitteet laaditaan yhdessä perheen kanssa lapsen asiakassuunnitelman pohjalta. Perhetyön tavoitteet kirjataan perhetyön suunnitelmaan ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan yhdessä perheen kanssa säännöllisin väliajoin. Yhdessä laadittuihin tavoitteisiin sitoutuminen ja avoin vuoropuhelu perheen ja työntekijöiden välillä ovat lähtökohtana työskentelyn onnistumiselle, perheen voimavarojen vahvistumiselle, arjenhallinnan lisääntymiselle ja lapsen suojelutarpeen vähentämiselle tai poistumiselle. Palvelusta tarkemmin alla olevasta esitteestä.

Tehostettu perhetyö on perheelle aina vapaaehtoista ja maksutonta.

Lapsi tai nuori sijaishuollossa

Avohuollon tukitoimet eivät aina riitä, vaan joskus perheen ongelmat ja lapsen tilanne on niin vakava, että lapsen etu vaatii avohuollon sijoitusta tai lapsen ottamista huostaan. Huostaan otetulle lapselle etsitään sijaishuoltopaikka sijaisperheestä ammatillisesta perhekodista tai lastensuojelulaitoksesta.

Huostaanotto on viimesijainen ja lapsen ja perheen elämään voimakkaimmin vaikuttava keino turvata lapsen hyvinvointi. Lapsi on otettava huostaan silloin, kun lapsen terveys ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja avohuollon toimenpiteet on todettu riittämättömiksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Perusteena on myös, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

Huostaanottoa ei tehdä tietyksi määräajaksi, vaan se on voimassa “toistaiseksi” eli niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lopettaa aikaisemminkin, kun huostaanotolle ei ole enää perusteita.

Jälkihuolto

Oikeus jälkihuoltoon muodostuu aina huostaanoton jälkeen ja yli puoli vuotta kestäneen sijoituksen jälkeen. Jälkihuolto alkaa yleensä sijoituksen päätyttyä, mutta sen voi aloittaa myöhemminkin. Jälkihuollosta voi myös kieltäytyä. Nuorella on oikeus jälkihuoltoon viisi vuotta sen jälkeen, kun hän on viimeksi ollut lastensuojelun asiakkaana tai kunnes täyttää 25 vuotta. Tämänkään jälkeen nuorta ei jätetä ilman tukea, vaa työntekijä ohjaa hänet tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä palveluja.

Jälkihuollossa olevalle asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma. Jälkihuollon tuki voi olla esimerkiksi apua asunnon ja koulupaikan hankintaan, tukea asumiseen liittyviin taitoihin ja asioihin, apua erilaisten tukihakemusten ja raha-asioiden hoitamiseen, tukea työllistymiseen, tukea terveyteen liittyvissä asioissa ja tukea itsenäiseen elämään. Jälkihuollon aikana on mahdollista saada myös taloudellista tukea opintoihin, jotta nuoren ei tarvitse ottaa opintolainaa. Lisäksi jälkihuollossa olevalle voidaan myöntää taloudellisesta tukea harrastuksiin ja läheisten tapaamiseen.

Yhteydenotto lapsen / perheen tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään yhdessä perheen kanssa

Lastensuojeluilmoitus tehdään, kun lapsen tilanteesta herää huoli ja lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää

Liitteet

Yhteystiedot

Sosiaalityöntekijä
Susanna Jokela
puh. 040 1829664
susanna.jokela@jarvi-pohjanmaa.fi

Sosiaalityöntekijä
Milla Saarela
puh. 040 1829665
milla.saarela@jarvi-pohjanmaa.fi

Jälkihuollon sosiaaliohjaaja
Sari Sivula
puh. 040 0782201
sari.sivula@jarvi-pohjanmaa.fi

Perhekeskus / lastensuojelu (1. krs.), Alvar Aallon tie 2, Alajärvi

Perhetyön yhteystiedot

Perhetyön vastaava
sosiaaliohjaaja Riikka Salli
puh. 040 142 7717
riikka.salli@jarvi-pohjanmaa.fi

Perheohjaaja Marjo Alanen
p. 040 661 0207

Perheohjaaja Arja Keisala
p. 040 627 5417

Perheohjaaja Pauliina Mariapori
p. 040 643 0015

Perheohjaaja Henna Mäkiranta
p. 040 868 7220

Perhekeskus / perhetyö (2. krs.), Alvar Aallon tie 2, Alajärvi

Ajankohtaista