Teksti ja kuvat: Tuure Äikäs
Tapasimme Keskustan kansanedustaja Antti Kurvisen eduskunnan kahviossa kevätistuntokauden loppumetreillä. Haastattelun teemoina olivat elo-syyskuun taitteessa Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla, järjestettävän Alvar Aalto-viikon hengessä Aallon arkkitehtuuri, Etelä-Pohjanmaa matkailukohteena ja eteläpohjalaisten yhteisöllisyys.
Alajärven Aalto-kohteet ovat helmiä
Alvar Aallon rakennukset ovat olleet Keskustan kansanedustaja Antti Kurviselle eri elämänvaiheiden maamerkkeinä, kulisseina ja maisemina.
– Minulle tutuimpia Aallon rakennuksia ovat Seinäjoen kaupungintalo ja teatteri. Olen opiskellut oikeustieteellisessä Rovaniemellä, jossa tutustuin Aallon suunnittelemaan kaupungintaloon ja teatteriin. En ole ”Aaltoasiantuntija”, mutta olen tiedostanut, että nämä rakennukset ovat Aallon suunnittelemia.
Alvar Aalto vietti nuoruutensa Alajärvellä, josta hän ammensi myöhemmin inspiraatiota tuotantoonsa. Aallossa on Kurvisen mielestä eteläpohjalaista rohkeutta ja oman tiensä kulkijan tahtoa. Kurvinen uskoo Aallon arkkitehtuurin omintakeisuuden ja rohkeuden puhuttelevan edelleen ihmisiä. Kurvisen mukaan selkeys ja minimaalisuus sopivat suomalaisille, jotka eivät ole tottuneet barokkimaiseen rönsyilyyn.
– Olen käynyt monissa parlamenteissa, joissa tyypillistä on kultaiset koristeet, maalaukset ja erilaiset värit. Aallon tyylin kauneus ja puhuttelevuus luodaan selkeydellä ja minimaalisella tyylillä ja siinä on selkeät skandinaaviset linjat. Aalto on toteuttanut omaa visiotaan, jossa on mentaalinen linkki eteläpohjalaisuuteen.
Kurvinen viittaa kulttuuriministerinä tekemäänsä vierailuun Alajärven Aalto-kohteissa.
– Kiersin Alajärvellä läpi Aalto-kohteet, jotka ovat helmiä, joita voisi kirkastaa ja hioa.
Seinäjoki ja Vaasa yhtenäistä matkailualuetta
Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen matkailun myynnissä tarvitaan Kurvisen mukaan riittävän isoja alueita. Nämä alueet voisivat olla esimerkiksi kulttuuri- tai rannikkoalueita.
– Jos menemme esimerkiksi Portugaliin tai Kreikkaan, emme tarkastele missä kohtaa metropolihallinto vaihtuu paikalliseen pikkukuntaan. Kulttuurimaakunnan muuttuminen tunnistetaan erilaisista ruuista, viineistä, rakennuksista ja muista piirteistä. Tähän pitäisi päästä myös Suomessa. Ei pidä olla liian pieniä alueita, eikä takertua liikaa hallinnollisiin rajoihin.
Seinäjoki ja Vaasa ympäristöineen voisi Kurvisen mielestä olla yksi riittävän iso ja kulttuurillisesti yhtenäinen matkailualue. Alueen yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa jokiluonto ja peltolakeuksien avaruus, amerikansiirtolaisuus sekä yhteinen kulttuuritausta ja suurtapahtumat.
– Jos ihminen tulee laivalla Ruotsista Vaasaan, niin miksi hänelle ei markkinoida kohteina Alajärven Nelimarkka-museota ja Aallon rakennuksia sekä Ähtärin eläinpuiston pandoihin tutustumista. Samoin kun ihminen tulee Seinäjoelle, niin miksi ei kerrota Raippaluodosta ja Merenkurkusta.
Kurvisen mukaan matkailijoita pitäisi houkutella viipymään alueella kauemmin.
– Meidän pitää panostaa siihen, että matkailija viipyy useamman yön, jolloin taloudellinen vaikutus olisi isompi. Meillä olisi suuri mahdollisuus ruotsalaisissa matkailijoissa Vaasan lauttayhteyden kautta. Esimerkiksi Kauhavalla Powerparkissa käy paljon ruotsalaisia. Lautta tulee noin kolme tuntia Vaasaan ja siitä kestää tunnin Powerparkkiin.
Alajärvellä on ässä hihassaan
Alajärveä Kurvinen pitää kehittyvänä maaseudun seutukaupunkina, vahvana ja selkeänä koillisen Etelä-Pohjanmaan kaupunkina, joka on omintakeinen sekä kulttuuriltaan että elinkeinorakenteeltaan. Kurvisen mukaan Alajärvi on kehittynyt yritystoiminnassa ja kaupallisissa palveluissa.
– Alajärven kiinnostava puoli Etelä-Pohjanmaalla on sen alakulttuuri. Jos eteläpohjanmaalaisuus on yksi pohjalaisuuden alakulttuuri, niin järviseutulaisuus on ”peruseteläpohjalaisen” alaviitteenä. Siellä näkyy savolainen uudisasutus, hieman erilainen murre ja kansanluonne, ja tietysti Alajärvi on kiinnostava paikkana
Kurvinen toteaa Alajärvellä olevan ässänä hihassaan järvet ja rantaviivat.
– Tämä tarjoaa mahdollisuuksia matkailuun ja asumiseen, ja varsinkin vapaa-ajanasumiseen ja etätyöhön.
Kurvisen mukaan Lappajärven alueen Geopark -hanke on todella tärkeä laajemman seutukunnan luontomatkailuhanke.
Kurvinen mainitsee myös Luoma-ahon teollisuuskeskittymän, jota hän pitää valtavan kovana juttuna Alajärven kokoiselle paikkakunnalle.
– Todella iso osa eteläpohjanmaan vientibruttokansantuotteesta tehdään Luoma-aholla miljoonasuoran varrella, Alajärven ja Vimpelin rajalla.
Pohjalainen yhteisöllisyys – Yhdessä olemme enemmän
Yhteisöllisyys korostuu Kurvisen mukaan eteläpohjanmaalla enemmän kuin muualla.
– Pohjanmaalla on sellaista perinteistä ”kökkähenkeä”, talkoo- ja vapaaehtoistyötä tehdään paljon.
Kurvinen kertoo esimerkkinä Kauhavalla tänä kesänä järjestetyn Jukolan viestin, joka oli useiden ihmisten voimin toteutettu vapaaehtoistapahtuma.
-Ihmiset innostuivat ja tekivät paljon kökkää, vaikka heillä ei olisi muutoin suunnistuksen kanssa mitään tekemistä.
Kurvinen pohdiskelee eteläpohjalaisen talkoohengen taustoja.
– Jos paikkakunnalla, varsinkin kotikylällä, jotain järjestetään, niin on velvollisuus osallistua yhteiseen yhteisön ponnistukseen. Yhdessä olemme enemmän. Minusta on positiivista, että Etelä-Pohjanmaalla koetaan velvollisuutta. Nykyään yleensä vain osallistutaan taloyhtiön talkootöihin, jos jaksetaan.
Kurvisen mukaan maaperä on otollinen kulttuuri- ja urheilutapahtumille, koska tapahtumien järjestäminen ja niissä mukana oleminen on ollut sosiaalinen normi.
– Eteläpohjalaiset ovat luonteeltaan innostujia. Joskus pahassa, mutta onneksi yleensä hyvässä. Meillä on vahva osallistumisen, lähtemisen ja joukkoliikkeiden kulttuuri. Etelä-Pohjanmaalla on ollut ehkä vahvaa yhtenäiskulttuurin painetta, joka on ollut välillä myös ahdistavaa. Historiassa vaikuttavat siirtolaisuus, poliittiset liikkeet, jääkäriliike, suojeluskunnat, hengelliset liikkeet ja herätysliikkeet.
Etelä-Pohjanmaa tarjoaa elämyksiä
Kurvisen mukaan Etelä-Pohjanmaa on kaikkinensa vielä löytämätön helmi suomalaisessa matkailukentässä. Hän rohkaisee suomalaisia katsomaan Etelä-Pohjanmaata matkailukohteena.
– Eteläpohjanmaa ei ole vain maitoa, lihaa ja Atrian makkaraa tai teollisuutta. Se on myös elämystä ja palvelua. Meidän eteläpohjalaisten on tuotava tätä enemmän esille, meillä on tutkan alla todella paljon kiinnostavia kohteita.
Alvar Aalto -viikko Alajärvellä 30.8.-8.9.2024
Koko ohjelma osoitteessa https://alajarvi.fi/aalto/
