Aalto-keskus

Alajärvi on osa valtakunnallista Alvar Aalto kaupunkiverkostoa, joka tekee myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Alajärvellä sijaitsee ainoana maailmassa arkkitehti Alvar Aallon töitä 80 vuoden ajalta. Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen arkkitehdin tuotannosta aina ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”Valkoisen kauden” kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat keskustaajamassa sijaitsevat kaupungin virastot, seurakuntatalo, vanha kunnansairaala, nuorisoseurantalo, Villa Väinölä ja Aallon toimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto. Lisäksi hautausmaalta löytyy kolme monumenttia. Kaupungintalon aulassa on myös esillä Alajärven kaupungin ja Hackman Designor Oy Ab Iittalan Lasin välillä 1996 solmittuun sopimukseen perustuva, Alvar ja Aino Aallon 1930-luvun lasidesignia esittelevä pysyväisnäyttely.  

Tutustu Aaltopuistoon omatoimisella Aalto-kierroksella  

Kaupunginkirjaston edessä sijaitsee Aalto-keskuksen käsittävä infotaulu, johon on merkitty kaikki kohteet kartalle. Lisäksi rakennusten yhteydestä löytää opastetaulut. Alvar Aallon tuotantoon tutustuminen omatoimisesti on siis tehty helpoksi! 


Mammula

J.H. Aalto halusi muuttaa keskemmälle piiriään, joten hän osti Alajärven keskustassa sijainneen talon sisällissodan päätyttyä. Talon peruskorjauksen yhteydessä nuori Alvar Aalto pääsi kokeilemaan tulevia arkkitehdin siipiään.

Alvar Aalto suunnitteli vanhempiensa kodin kunnostuksen mm. huonejärjestystä muuttamalla. Talon ulkolaudoitus uusittiin, ja Aalto käsitteli pinnan ohuella tervevedellä. Rakennukseen tehtiin myös uusi etukuisti, jonka satulakattoa kannatti kaksi “sisennettyä” pylvästä. Järven puoleiselle seinustalle tuli sisäkuisti jossa oli pikkuruutuiset ikkunat. Kuistin kattoon Aalto maalasi mietelauseen: “My home is my castle” (Kotini on linnani).

Mammulaa mielenkiintoisena koekenttänä pitänyt Aalto toivoi valtion virastotalon tieltä 1960-luvun lopulla siirretyn talon eteiskuistin palauttamista alkuperäiseen asuunsa. Eritysesti hän kantoi huolta etukuistin pylväistä. Kunnan omistaman rakennuksen rapistuttua Aalto ei kuitenkaan enää katsonut sitä säilyttämisen arvoiseksi. Viimeiset vuotensa Kurejoen rannalla viettänyt Mammulan talo huutokaupattiin ja purettiin polttopuiksi 1972.

Lue lisää ( Viikkosanomat 34/1972 )

Kuvasta erottuvat hyvin Aallon ideoimat, Mammulan etukuistin sisennetyt pylväät. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.

Kuvasta erottuvat hyvin Aallon ideoimat, Mammulan etukuistin sisennetyt pylväät. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.

Nuorisoseuran talo

Nuorisoseuran talo on nuoren arkkitehtiopiskelijan ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1919 ja talo valmistui 1920.

Aumakattoisen ja ilmeeltään linnamaisen rakennuksen juhlasaliin on saatu ristikkäisten kattoparrujen avulla korkeutta niin paljon, että toiselle laidalle mahtuu näyttämö ja toiselle orkesteriparvi. Rakennuksen sivuilla olleet kaksi symmetristä siipiosaa on yhdistetty myöhemmin kuistimaisella eteishallilla.

Nuorisoseuran talo pian valmistumisensa jälkeen.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Nuorisoseuran talo pian valmistumisensa jälkeen.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Rakennus on yhä alkuperäisellä paikallaan, tosin vuonna 1983 sattuneen tulipalon jälkeen suurelta osin uusiksi rakennettuna. Rakennus maalattiin Aallon toiveiden mukaisesti keltaiseksi vuoden 2005 kunnostustöiden yhteydessä.
Kuva ©: Tapani Tallbacka 2006.
Rakennus on yhä alkuperäisellä paikallaan, tosin vuonna 1983 sattuneen tulipalon jälkeen suurelta osin uusiksi rakennettuna. Rakennus maalattiin Aallon toiveiden mukaisesti keltaiseksi vuoden 2005 kunnostustöiden yhteydessä.
Kuva ©: Tapani Tallbacka 2006.

Vanha kunnansairaala

Rakennuspiirustukset työselvityksineen kustannuslaskelmineen esitettiin Alajärven kunnanvaltuustolle syyskuussa 1924, työt alkoivat 1927 ja valmistuivat vuotta myöhemmin.

Alkuperäispiirustukset sisälsivät kaksi kahden hengen ja kaksi neljän hengen potilashuonetta, eristys-, leikkaus- ja hoitajattaren huoneet sekä kanslian. Sairaalan piha oli suunniteltu italialaistyyppiseksi piazzaksi monumentaalikaivoineen ja pylväikköineen.

1920-luvun klassismia henkivään, Aallon suunnitelmista hieman poikkeavassa muodossa toteutettuun sairaalarakennukseen tuli lopulta neljä potilashuonetta, hoitajattaren huone ja kanslia sekä tarvittavat huolto- ja hoitotilat.

Alajärven sairaala pian valmistumisensa jälkeen.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat
Alajärven sairaala pian valmistumisensa jälkeen.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat
Rakennuksen arkkitehtonisesti merkittävimpiä elementtejä ovat etupuolen nelipylväinen loggia sekä pylväsaiheinen sisähalli.
Rakennuksen arkkitehtonisesti merkittävimpiä elementtejä ovat etupuolen nelipylväinen loggia sekä pylväsaiheinen sisähalli.

Väinölä

Maanmittausinsinööri Väinö Aallon kodiksi 1926 valmistuneen rakennuksen alakerran muodostivat ruokasali, olohuone, isännän huone sekä kotiapulaisen huone ja keittiö. Yläkerrassa oli neljä makuu- tai työhuonetta ja sinne johtavaa portaikkoa koristavat joonialaispylväät.

Puutarhan puoleinen arkadi muodostaa pylväiden kehystämän kuistin. Talon pohjoispäätyyn Aalto suunnitteli piharakennuksen, jossa olivat ulkohuone, sauna ja saunakamari, autotalli sekä varastoja. Vuonna 1938 valmistunut lisärakennus poikkeaa tyyliltään päärakennuksesta.

Väinölä siirtyi Alajärven kunnan omistukseen 1952 ja siitä tehtiin kunnanlääkärin virka-asunto. Rakennukseen eteläpäätyyn lisättiin lääkärin vastaanottotilat sisältänyt siipiosa. Vuosina 1960-76 rakennusta käytettiin pääasiassa asuintiloina ja 1977-99 kunnan virastotiloina.

Väinölän alakerta saneerataan keväällä 2010 aloitettujen töiden myötä kokous- ja näyttelytiloiksi. Eteläsiipeen tulee wc-tilat ja varastoja. Yläkerran ja piharakennuksen tilojen saneerauksesta sekä niiden käyttötarkoituksesta päätetään myöhemmin.

Väinölän olohuonetta Olavi Korkea-ahon 20.10.1947 ikuistamana. Kuva: OkaColor Oy:n kokoelmat, n:o 4775.
Väinölän olohuonetta Olavi Korkea-ahon 20.10.1947 ikuistamana. Kuva: OkaColor Oy:n kokoelmat, n:o 4775.
Rakennussuojelulailla 1985 suojellun Väinölän ulkoseinät maalattiin siniharmaaksi 1997. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat 2008.
Rakennussuojelulailla 1985 suojellun Väinölän ulkoseinät maalattiin siniharmaaksi 1997. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat 2008.

Villa Flora

Alajärven Aalto-keskusta täydentää Aino Aallon 1926 perheen kesäasunnoksi suunnittelema Villa Flora. Pynttärin kylärannassa sijaitsevassa matalassa ja valkoiseksi rapatussa yksikerroksisessa puutalossa oli alkujaan turveruohoa kasvava satulakatto.

Järven puoleisella sivulla on koko rakennuksen levyinen pylväikkö. Alkuperäistä, olo- ja makuuhuoneen sekä keittiön rakennusta laajennettiin 1938 päärakennuksen tyylistä poikkeavalla kahden makuuhuoneen lisäkkeellä.

Aallot viihtyivät Villa Florassa varsinkin 1930-luvulla, mutta Ainon kuoltua 1949 Alvarin käynnit kesäasunnolla harvenivat, kunnes ne 1950-luvulla solmitun uuden avioliiton myötä loppuivat vähitellen kokonaan.

Villa Flora alkuperäisasussaan 1930-luvulla.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Villa Flora alkuperäisasussaan 1930-luvulla.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Villa Flora on edelleen Aallon suvun yksitysomistuksessa.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat, 2008.
Villa Flora on edelleen Aallon suvun yksitysomistuksessa.
Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat, 2008.

Kunnantalo (kaupungintalo)

Alajärven kunnantalon rakennustyöt aloitettiin 1966 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Maastoa mukailevan virastorakennuksen vaikuttavimmat osat ovat aula ja valtuustosali. Rakennus on sijoitettu maastoon siten, että valtuustosalin puoleinen pääty nousee huomattavasti muita osia korkeammaksi.

Valtuustosalin lisäksi rakennus pitää sisällään useita kokous- ja työhuoneita sekä sosiaalitiloja. Sisäseinien materiaali on tiiltä ja valkoista rappausta, lattiamateriaalina on käytetty tiiltä. Aallon tavaramerkiksi muodostuneiden ovenkahvojen tavoin myös eteisaulan istuimet, valtuustosalin kalusteet ja rakennuksen valaisimet ovat Aallon suunnittelemia.


Terveystalo

Terveystalon rakentaminen aloitettiin 1967 ja se valmistui saman vuoden aikana. Kaupungintalon vieressä sijaitsevan rakennuksen sisäänkäynnin katosta kannattelevat pilarit ja toisen kerroksen parveke keventävät pelkistetyn rakennuksen olemusta.

Sisääntuloaulan ympärille Aalto sijoitti odotussalin, viisi vastaanottohuonetta sekä laboratorio-, varasto- ja huoltotilat. Rakennuksen yläkertaan Aalto suunnitteli asunnot kunnan johtaville virkamiehille.

Rakennus siirtyi 1982 toimistokäyttöön, jolloin huonetiloihin tehtiin muutoksia. Rakennuksessa on nykyisin Alajärven kaupungin sosiaali- ja teknisen toimen tiloja.

Alvar Aallon tie 2 rakennus edestä...
Alvar Aallon tie 2 rakennus edestä…
Terveystalo takaa. Kuvat: Alajärven kaupungin kokoelmat.
… ja takaa. Kuvat: Alajärven kaupungin kokoelmat.

Seurakuntatalo

Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin 1969 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Aallon ensimmäisissä piirustuksissa rakennus oli nykyistä suurempi mutta kirkkovaltuuston asettamien rajoitusten vuoksi hän joutui pienentämään suunnitelmiaan.


Kaupunginkirjasto

Alajärven kaupunginkirjasto on Alvar Aallon 1933 perustaman arkkitehtitoimiston viimeinen suunnittelutyö.

Rakennus suunniteltiin Aallon 1966 laatimaan hallintokeskussuunnitelmaan liittyvän asemapiirroksen ja pienoismallin pohjalta. Vuonna 1991 valmistuneen rakennuksen pääarkkitehtina toimi Heikki Tarkka ja suunnittelutyöhön osallistui myös Elissa Aalto.

Kirjastorakennus mukautuu ympäristöönsä Aallon funktionalististen periaatteiden mukaisesti ja noudattaa ulko- ja sisätilojensa osalta aaltomaisia linjoja.

Kaupunginkirjasto on Aallon arkkitehtitoimiston
viimeinen suunnittelutyö.

Huonekalut (Väinölä)

Väinölän makuuhuoneen kalusto (1921)

Kokonaisuuden muodostivat levitettävä kustavilaistyylinen vuode yöpöytineen, kaappi ja tuolit. Aaltojen muutettua pois kalusto huutokaupattiin 1950-luvun alussa.

Väinölän makuuhuoneen kalustosta ei ole säilynyt kuvia. Olavi Korkea-ahon 20.10.1947 ikuistama näkymä olohuoneesta. Etualalla oleva nojatuoli lienee Alvar Aallon suunnittelema.
Kuva: OkaColor Oy:n kokoelmat, n:o 4776.
Väinölän makuuhuoneen kalustosta ei ole säilynyt kuvia. Olavi Korkea-ahon 20.10.1947 ikuistama näkymä olohuoneesta. Etualalla oleva nojatuoli lienee Alvar Aallon suunnittelema.
Kuva: OkaColor Oy:n kokoelmat, n:o 4776.

Väinölän ruokasalin kalusto (1926)

Kokonaisuuden muodostivat astiakaappi, kaksi “isännän istuinta”, kahdeksan pienempää tuolia ja messinkinen kattokruunu. Väinö Aallon poismuuton jälkeen kalusto oli tyttären omistuksessa.

Väinölän ruokasali Olavi Korkea-ahon 20.10.1947 ikuistamana.  Astiakaappi on kuvassa vasemmalla, ja isännän tuoli pöydän päässä. Kuva: OkaColor Oy:n kokoelmat, n:o 4774.
Väinölän ruokasali Olavi Korkea-ahon 20.10.1947 ikuistamana. Astiakaappi on kuvassa vasemmalla, ja isännän tuoli pöydän päässä. Kuva: OkaColor Oy:n kokoelmat, n:o 4774.

Monumentit

Aalto suunnitteli muistomerkin vuoden 1918 sisällissodassa valkoisten puolella kaatuneille alajärveläisille. Keväällä 1920 paljastetussa monumentissa on porrastetulla jalustalla kuutiomainen graniittilohkare.

Samalle alueelle haudatuille, vuosien 1939-45 alajärveläisille sankarivainajille Aalto suunnitteli 1956 monumentin täydennysosan, jossa pääaiheena on muistokirjoituksella varustettu risti.

Alvar Aallon suunnittelemat, vuosien 1918 (takana) ja 1939-45 (edessä) sotien muistomerkit Alajärven kirkkotarhassa. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Alvar Aallon suunnittelemat, vuosien 1918 (takana) ja 1939-45 (edessä) sotien muistomerkit Alajärven kirkkotarhassa. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Sotahistoriallisten monumenttien lisäksi Alajärven kirkkotarhasta löytyy myös Alvar Aallon suunnittelema Aaltojen perhehaudan muistopaasi. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.
Sotahistoriallisten monumenttien lisäksi Alajärven kirkkotarhasta löytyy myös Alvar Aallon suunnittelema Aaltojen perhehaudan muistopaasi. Kuva: Alajärven kaupungin kokoelmat.

Toteutumattomat suunnitelmat

Paraskaan arkkitehti ei saane toteutetuksi kaikkia ideoitaan: Alvar Aalto ennätti laatia Alajärvelle myös muutamia korjausrakentamiseen, rakennuskokonaisuuksiin ja hirsitaloteollisuuteen liittyviä suunnitelmia, joita ei kuitenkaan toteutettu sellaisenaan tai lainkaan.

Osuuskaupan myymäläkiinteistön korjaus (1919)
Alajärven osuuskaupan vanhan rakennuksen pihan puolelle tehtiin uusi lastauslaituri. Etupuolelle Aalto ideoi kaksi ulko-ovea, joista toisessa oli alaosan peilin keskelle sijoitettu barokkityylinen pylväs ja toisessa salmiakkikuiviointi. Kokonaisuus päättyi eräänlaiseen joonialaiseen kapiteeliin. Myymälärakennus on sittemmin purettu ja Aallon suunnittelemat erikoisovet hävitetty.

Hoiskon kyläkaupan korjaus (1919)
Vanhan myymäläkiinteistön laajamittaisiksi kaavailtuja muutostöitä ei toteutettu.

Myllykankaan talon korjaus (1920)
Vanhan asuinrakennuksen korjaus koski porstuaa ja sisäänkäyntiä, joille annettiin pylväiden ja pilasterien avulla ulkoa katsoen symmetrinen leima. Korjaus mahdollisti alakerran huoneiden sekä yläkerrassa sijaitsevan kahden kaksion välisten kulkuyhteyksien ratkaisemisen epäsymmetrisellä, mutta tarkoituksenmukaisella, tavalla. Rakennus muistutti kustavilaista kartanoa. Suunnitelmaa ei toteutettu täydessä laajuudessaan.

Kunnallinen hallintokeskus (1966)
Aallolle oli 1950-luvulta lähtien ominaista suunnitella laajoja rakennuskokonaisuuksia, joita on sittemmin valmistunut Jyväskylään, Seinäjoelle ja Rovaniemelle. Häntä kiehtoi ajatus ulkoiselta ilmeeltään yhtenäisen julkishallinnollisen keskuksen luomisesta myös Alajärvelle. Kunnan hallinto oli siihen saakka toiminut vanhassa puutalossa, eikä se enää vastannut ajan vaatimuksia. Myöskään seurakunnalla ei ollut tuolloin varsinaista seurakuntakeskusta.

Alajärven hallintokeskuksen suunnitteluun ryhdyttiin 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1966 esitelty suunnitelma koostui kunnan-, seurakunta- ja terveystalojen lisäksi myös kirjastosta, monitoimitalosta ja teatterista. Suunnitelmia ei totetutettu alkuperäisessä laajuudessaan, mutta Aallon kynänjälki näkyy rakennusten ja toimintojen sijoittamisessa sekä rakennuksia ympäröivän tilan rajaamisessa pystylaudoitetulla valkoisella aidalla.

… ja makeana sokerina “alajärveläisen Aalto-vaasin” pohjalla:

John F. Kennedyn sauna (1962):
“Puolueettomuuspolitiikkamme edellyttää myös läntisen maailman johtajan huomioimista.”

Hirsitalojen kysynnän hiipuminen 1960-luvulla sai alajärveläiset hirsiveistäjät kääntämään katseensa kaukomaille. Tasavallan presidentti Urho Kekkosen lahjoitettua neuvostojohtaja Nikita Hrutsheville hirsisaunan ryhtyivät muutamat alajärveläisyrittäjät kehittelemään ajatusta Alvar Aallon suunnitteleman ja Alajärvellä veistettävän hirsisaunan lahjoittamisesta USA:n presidentti John F. Kennedylle. UKK:n näytettyä saunahankkeelle vihreää valoa, matkusti alajärveläisten hirsimiesten lähetystö Helsinkiin tapaamaan Alajärven suurta poikaa…

Lue lisää (Järviseudun Sanomat 13.10.2004)

Ajankohtaista