Alajärven Aalto-kohteet
Alajärvellä sijaitsee ainoana maailmassa arkkitehti Alvar Aallon töitä yli 70 vuoden ajalta. Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen arkkitehdin tuotannosta aina ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”Valkoisen kauden” kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen.
Nuorisoseuran talo
Nuorisoseuran talo on nuoren arkkitehtiopiskelijan ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennus oli alun perin suojeluskuntatalo. Aalto päätti suunnitella talon korvaukseksi poissaoloistaan suojeluskunnan harjoituksista. Rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1919 ja talo valmistui 1920.
Aumakattoisen ja ilmeeltään linnamaisen rakennuksen juhlasaliin on saatu ristikkäisten kattoparrujen avulla korkeutta niin paljon, että toiselle laidalle mahtuu näyttämö ja toiselle orkesteriparvi. Rakennuksen sivuilla olleet kaksi symmetristä siipiosaa on yhdistetty myöhemmin kuistimaisella eteishallilla.
Rakennus on yhä alkuperäisellä paikallaan, tosin vuonna 1983 sattuneen tulipalon jälkeen suurelta osin uusiksi rakennettuna. Rakennus maalattiin Aallon toiveiden mukaisesti keltaiseksi vuoden 2005 kunnostustöiden yhteydessä.
Vanha kunnansairaala
Rakennuspiirustukset työselvityksineen kustannuslaskelmineen esitettiin Alajärven kunnanvaltuustolle syyskuussa 1924, työt alkoivat 1927 ja valmistuivat vuotta myöhemmin.
Alkuperäispiirustukset sisälsivät kaksi kahden hengen ja kaksi neljän hengen potilashuonetta, eristys-, leikkaus- ja hoitajattaren huoneet sekä kanslian. Sairaalan piha oli suunniteltu italialaistyyppiseksi piazzaksi monumentaalikaivoineen ja pylväikköineen.
1920-luvun klassismia henkivään, Aallon suunnitelmista hieman poikkeavassa muodossa toteutettuun sairaalarakennukseen tuli lopulta neljä potilashuonetta, hoitajattaren huone ja kanslia sekä tarvittavat huolto- ja hoitotilat.
Villa Väinölä
Villa Väinölä on Alvar Aallon tuotannon erikoisuus. Temppelimäisen kuistin isot klassistiset pylväät ja toisesta kerroksesta löytyvät joonialaiset pylväät viestivät antiikin ajan rakennusperinteistä, mikä tuo mielenkiintoisen poikkeuksen Aallon tunnetuimpaan tyyliin. Aalto aloitti Villa Väinölän suunnittelemisen Italian häämatkansa jälkeen. Italialaisen arkkitehtuurin vaikutukset näkynevät Villa Väinölässä.
Maanmittausinsinööri Väinö Aallon kodiksi 1926 valmistuneen rakennuksen alakerran muodostivat ruokasali, olohuone, isännän huone sekä kotiapulaisen huone ja keittiö. Yläkerrassa oli neljä makuu- tai työhuonetta ja sinne johtavaa portaikkoa koristavat joonialaispylväät.
Puutarhan puoleinen arkadi muodostaa pylväiden kehystämän kuistin. Talon pohjoispäätyyn Aalto suunnitteli piharakennuksen, jossa olivat ulkohuone, sauna ja saunakamari, autotalli sekä varastoja. Vuonna 1938 valmistunut lisärakennus poikkeaa tyyliltään päärakennuksesta.
Väinölä siirtyi Alajärven kunnan omistukseen 1952 ja siitä tehtiin kunnanlääkärin virka-asunto. Rakennukseen eteläpäätyyn lisättiin lääkärin vastaanottotilat sisältänyt siipiosa. Vuosina 1960–1976 rakennusta käytettiin pääasiassa asuintiloina ja 1977–1999 kunnan virastotiloina.
Villa Väinölä on nähnyt paljon elämää, jota on raaputettu esille rakennuksen seinistä. Rakennuksen sisällä on näkyvissä useita pieniä raaputuskohtia, joista voi ihastella kauniita vanhoja tapetteja ja pohdiskella rakennuksen eri vaiheita.
Rakennusta on remontoitu Museoviraston, Aisaparin sekä kaupungin rahoituksella viimeksi vuonna 2018.
Kaupungintalo
Alajärven kunnantalon rakennustyöt aloitettiin 1966 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Maastoa mukailevan virastorakennuksen vaikuttavimmat osat ovat aula ja valtuustosali. Rakennus on sijoitettu maastoon siten, että valtuustosalin puoleinen pääty nousee huomattavasti muita osia korkeammaksi.
Valtuustosalin lisäksi rakennus pitää sisällään useita kokous- ja työhuoneita sekä sosiaalitiloja. Sisäseinien materiaali on tiiltä ja valkoista rappausta, lattiamateriaalina on käytetty tiiltä. Aallon tavaramerkiksi muodostuneiden ovenkahvojen tavoin myös eteisaulan istuimet, valtuustosalin kalusteet ja rakennuksen valaisimet ovat Aallon suunnittelemia.
Alvar Aalto lähestyi rakennuksiaan kokonaistaideteoksina, joissa myös huonekalut ja valaisimet olivat tärkeä osa suunnittelutyötä. Alajärven kaupungintalon valtuustosalissa on Aallon suunnittelemia kalusteita, pöytiä, tuoleja ja valaisimia, sekä salin eteisaulassa istuimia.
Terveystalo
Terveystalon rakentaminen aloitettiin 1967 ja se valmistui saman vuoden aikana. Kaupungintalon vieressä sijaitsevan rakennuksen sisäänkäynnin katosta kannattelevat pilarit ja toisen kerroksen parveke keventävät pelkistetyn rakennuksen olemusta.
Sisääntuloaulan ympärille Aalto sijoitti odotussalin, viisi vastaanottohuonetta sekä laboratorio-, varasto- ja huoltotilat. Rakennuksen yläkertaan Aalto suunnitteli asunnot kunnan johtaville virkamiehille.
Rakennus siirtyi 1982 toimistokäyttöön, jolloin huonetiloihin tehtiin muutoksia. Rakennuksessa on nykyisin Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen käytössä olevia tiloja.
Seurakuntatalo
Seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin 1969 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Japanilaisvaikutteinen seurakuntatalo sisältää paljon vapaata, valoisaa ja yhtenäistä tilaa. Seurakuntatalon pelkistetty valkoinen tyyli mukailee muita Aalto-keskuksen rakennuksia, kuten kaupungintaloa ja kirjastoa.
Aalto-keskus muodostuu useammasta Aallon rakennuksesta, jotka ovat lyhyen kävelymatkan etäisyydellä toisistaan. Yhdessä Aalto-keskuksen rakennukset muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.
Seurakuntatalon sisällä on paljon avointa tilaa. Aallon kiinnostus japanilaista kulttuuria ja arkkitehtuuria kohtaan huokuu seurakuntatalon sisätilojen estetiikasta. Seurakuntatalon sisä- ja ulkotilojen pelkistetty ulkoasu toimii vastakohtana rakennuksen takana sijaitsevalle Carl Ludwig Engelin suunnittelemalle Alajärven kirkolle. Vaikka rakennusten tyylit ovat täysin erilaiset, niiden värimaailmat ovat samanlaiset.
Kaupunginkirjasto
Alajärven kaupunginkirjasto on Alvar Aallon 1933 perustaman arkkitehtitoimiston viimeinen suunnittelutyö.
Rakennus suunniteltiin Aallon 1966 laatimaan hallintokeskussuunnitelmaan liittyvän asemapiirroksen ja pienoismallin pohjalta. Vuonna 1991 valmistuneen rakennuksen pääarkkitehtina toimi Heikki Tarkka ja suunnittelutyöhön osallistui myös Elissa Aalto.
Kirjastorakennus mukautuu ympäristöönsä Aallon funktionalististen periaatteiden mukaisesti ja noudattaa ulko- ja sisätilojensa osalta aaltomaisia linjoja.
Hautausmaan monumentit
Aalto suunnitteli muistomerkin vuoden 1918 sisällissodassa valkoisten puolella kaatuneille alajärveläisille. Keväällä 1920 paljastetussa monumentissa on porrastetulla jalustalla kuutiomainen graniittilohkare.
Samalle alueelle haudatuille, vuosien 1939–1945 alajärveläisille sankarivainajille Aalto suunnitteli 1956 monumentin täydennysosan, jossa pääaiheena on muistokirjoituksella varustettu risti.
Sotahistoriallisten monumenttien lisäksi Alajärven kirkkotarhasta löytyy myös Alvar Aallon suunnittelema Aaltojen perhehaudan muistopaasi.
