”Hatunnosto Alajärvelle” – Alajärven kaupungin identiteetissä Alvar Aallolla on paikkansa 

Teksti ja kuvat: Tuure Äikäs

Tapasimme kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen ja keskustelimme Alvar Aallon arkkitehtuurin merkityksestä suomalaisille, Ikosen näkemyksistä hyvästä arkkitehtuurista sekä Alajärvellä järjestetyn Alvar Aalto -viikon teemoista. 

Haastattelu tehtiin Valtioneuvoston linnassa, joka on yksi Senaatintorin laidalla olevista Carl Ludvig Engelin suunnittelemista rakennuksista. Myös Alajärvellä oleva Gabrielin kirkko on arkkitehti Engelin suunnittelema.  


Alvar Aaltoa aamupöydässä – Aalto maljakko on tuttu esine monessa kodissa 

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen uskoo Alvar Aallon tyylin selkeyden puhuttelevan suomalaisia. Aallon kädenjäljestä on tullut tuttu osa monien suomalaisten arkea muun muassa valaisimien, maljakoiden ja omalaatuisen muotokielen ansiosta. 

Tänään aamulla olen syönyt aamupuuroani niin, että pöydällä on kukkia täynnä oleva Aalto maljakko. 

    Ikonen myös nostaa esille Aallon luomat legendaariset alueet, jotka ovat monille suomalaisille rakkaita ja helposti tunnistettavia. 

    Jyväskylässä seminaarimäki ja Finlandia talo Helsingissä ovat esimerkkejä paikoista Suomessa, jotka tunnistetaan ja joista voidaan olla ylpeitä. 

      Alvar Aallon arkkitehtonisia kokonaisuuksia ollaan hakemassa UNESCON maailmanperintökohteiden listalle. Tämä kuvaa hyvin Alvar Aallon kansallista ja kansainvälistä merkitystä. 

      Museoviraston kanssa työ on etenemässä 13 kohteen osalta. Tämä on mielestäni hyvä osoitus siitä mikä Aallon merkitys on myös globaalisti tunnustettuna arkkitehtina. Tämä on tärkeää meille valtiona tunnistaa ja viedä eteenpäin.  

        Alajärven ainutlaatuinen, Alvar Aallon suunnittelema, rakennuskokoelma on saanut jo UNESCON  statuksen Kraaterijärven Geopark -alueen kautta. 

        Alajärven Aalto-keskus on saanut UNESCON  statuksen osana Kraaterijärven Geopark -aluetta. 
        Kuva: Tuure Äikäs

        Arkkitehti Ikonen – tornitaloja, kerroksellisuutta ja taidetta 

        Ikonen haaveili nuorena arkkitehdin urasta, ja opiskeli lasten ja nuorten kuvataidekoulussa arkkitehtuuria. Ikonen hahmotteli Tampereen tulevaisuutta, korkeita tornitaloja ja kerroksellistuutta. Hän kirjoitti myös mielipidekirjoituksen korkean kaupunkirakentamisen puolesta. 

        Löysin piirroksen, johon olin piirtänyt pyöreän rakennuksen ja tornitaloja. Se oli hauska löytää siinä kohtaa, kun Tampereelle rakennettiin Nokia Areena ja tornitaloja siihen ympärille. Olen aina ollut kiinnostunut kauneudesta ympärilläni kaupunkiympäristössä. Arkkitehtia minusta ei koskaan tullut, mutta olen töiden kautta päässyt viemään kaupunkikehitystä eteenpäin, etenkin Tampereen pormestarina. 

          Ikosen mukaan arkkitehtuuri on tärkeä osa laadukasta kaupunki- ja kuntakehitystä. Kaunis arkkitehtuuri on viihtyisän ja lumoavan kaupunkisuunnittelun keskiössä. Kaupunkisuunnittelussa on Ikosen mielestä tärkeää tunnistaa eri alueiden oma henki ja identiteetti. 

          Saman kaupungin ja kunnan sisällä voi olla erilaisia arkkitehtuurisia kokonaisuuksia, eri aikakausien henkien tuoma kerroksellisuus puhuttelee minua paljon. On hyvä tuoda arkkitehtuuria myös vanhan yhteyteen sinne, minne se sopii, mutta on tärkeää ymmärtää myös säilyttää vanhaa ja etsiä vanhoille tiloille uutta käyttöä.  

            Arkkitehtina Ikonen varjelisi vanhaa kulttuurimaisemaa, suosisi kerroksellisuutta ja yhdistelisi eri aikakausia kaupunginosien hengen mukaisesti. 

            Tykkään sanasta ”lumovoima” ja sitä hakisin omassa kaupunkiympäristössä. 

              Kaupunkiympäristön vihersuunnittelu ja erityisesti taide on myös Ikoselle tärkeää. Ihan tavallisen bussipysäkinkin voi hänen mukaansa toteuttaa monella eri tavalla. 

              On hienoa, että taiteilijoille on avattu erilaisia tiloja. Esimerkiksi kerrostalon seinä on maalattu tai jokin betoniliuska annetaan nuorille taideopiskelijoille, jotta voi tehdä graffitia, niistä tulee todella upeita luomuksia.  

                Ikonen on päässyt vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun työtehtävissään sekä Tampereen pormestarina että ministerinä.

                – Tällä hetkellä on todella kiinnostavaa katsoa ministerinä, miten kunnat eri puolella Suomea kehittyvät ja millaista kaupunkikehitystä eripuolella Suomea tehdään. 

                Ikonen nostaa hattua Alajärven kaupungille 

                Kulttuuripoliittinen selonteko on tulossa luovien alojen strategisesta lähestymistavasta, ja sitä viedään hallituspolitiikassa eteenpäin 

                -Voisin kiittää Alajärveä. Valtakunnan kannalta on hienoa, että on tartuttu Alvar Aallon merkitykseen designin ja suomalaisuuden symbolina. Hatunnosto, että tähän on tartuttu.  

                Alajärvellä 30.8.-8.9.2024 järjestetty Alvar Aalto -viikko keräsi yli 12 000 kävijää. Kuvassa Alavolin tanssijoiden Aaltoliikkeessä -tanssiteos avajaisiltana. Kuva: Tuure Äikäs