Näyttelyt
Alvar Aalto Kirjasto maisemia / Alvar Aalto Library Landscapes -valokuvanäyttely 30.8.–8.9.
Alajärven kaupunginkirjasto, Kirkkotie 7
Näyttelyn avajaiset pe 30.8. klo 18.00
Ma, ti, to klo 12–19.00.
Ke, pe, la ja su klo 10–16.00.
Valokuvaaja Jari Jetsonen ja Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ovat jo pitkään tutkineet Aallon arkkitehtuuria Suomessa ja ulkomailla. Alajärven Alvar Aalto-viikolla nähdään Jari Jetsosen valokuvia Aallon suunnittelemista kirjastoista. Näyttelykokonaisuuteen kuuluvat myös Sirkkaliisa Jetsosen kuvauskohteita avaavat tekstit.
Kokonaisuus on esillä Alajärven kaupunginkirjastossa, joka on Alvar Aallon vuonna 1933 perustaman arkkitehtitoimiston viimeinen suunnittelutyö. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Aallon linjoilla -kuvataidenäyttely
KellariGalleria, Alajärven kirjaston alakerta, Kirkkotie 7
Ma-la 2.–7.9. klo 10–18.00.
Alajärven koululaisten taidetta. Vapaa pääsy.
Kirsten Kleie –Ainoa etsimässä
Villa Väinölä, Väinöntie 4
Ma-pe klo 9-17.00 ja la-su klo 10-16.00
Villa Väinölä esittelee 30.8 – 8.9.2024 Kirsten Kleie:n ”Ainoa etsimässä” – valokuvanäyttelyn joka on ollut aiemmin esillä Nelimarkka-museon taiteilijaresidenssissä vuonna 2023. Näyttely pyrkii tuomaan esiin uuden näkökulman Alvar Aallon elämään, nostamaan esiin naisen, Aino Aallon, suuren miehen varjosta. Teoksissaan Kirsten Kleie on luonut päällekkäisiä kaksoisvalotuksia mustavalkofilmille. Ensimmäinen valotuskerros koostuu Aaltojen perhealbumin yksityisistä valokuvista Aino Aallosta ja hänen lähiympäristöstään. Toinen valotuskerros muodostuu paikoista suomessa missä Aino työskenteli ja missä näkyy vielä jälkiä hänen työstään ja elämästään. Näissä kohteissa filmit valotettiin uudelleen kehys kehykseltä. Teokset yhdistävät eilisen ja nykypäivän valoherkkinä kerroksina. Näyttely herättää myös ajatuksia naisarkkitehdin haasteista työn ja perheen vaatimusten ristitulessa. Vuosi 2024 on niin ikään Aino Aallon 130-vuotisjuhlavuosi.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Punaiset tossut ja silinterihattu -näyttely
Nelimarkka-museo, Pekkolantie 115
ti-pe klo 11–17.00 ja la 12-16.00 sekä su 12-17.00.
Eero Nelimarkan uusittu perusnäyttely esittelee kansallistaiteilijan monipuolisuuden taiteentekijänä. Tunnettuja ovat lakeusmaisemat ja pohjalaiset tupakuvat, mutta Nelimarkan pitkään tuotantoon mahtuu yhtä lailla herkkävireisiä muotokuvia, yllättäviä asetelmia tai kaupunkikuvauksia. Kuraattori Riitta Ojanperän ripustus nostaa esiin runsaasti harvemmin nähtyjä 1910-luvun töitä, joiden lyyrisyys ja herkkyys hakevat vertaisiaan.
6 €/4 €/museokortti
Nelimarkka-Rahaston nykytaiteen kokoelman -näyttely
Nelimarkka-museo, Pekkolantie 115
ti-pe klo 11–17.00 ja la 12-16.00 sekä su 12-17.00.
60-vuotta täyttävällä Nelimarkka-museolla on ilo esittää Alajärvellä ennen näkemättömiä teoksia Nelimarkka-rahaston uushankintakokoelmasta. Esillä on kollaaseja, maalauksia, taidegrafiikkaa ja -tekstiilejä sekä veistoksia tunnetuilta kotimaisilta taiteilijoilta, muun muassa Outi Heiskaselta, Anna Retulaiselta, Stiina Saaristolta ja Kim Simonssonilta.
Näyttely tarkastelee kokoelman kahta pääteemaa: toisaalta lähes lapsenomaista näkökulmaa – joskus leikkisää, joskus absurdia tai synkän mielikuvituksellista – ja toisaalta rakkautta väreihin ja materiaalisuuteen.
Monet teoksista käyttävät materiaaleja omintakeisella ja kekseliäällä tavalla; houkuttelevat koskettamaan. Esimerkiksi Kimmo Pyykön puureliefi tuo mieleen 1600-luvulla kehitetyn japanilaisen ukiyo-e-tekniikan, jossa kuva painettiin puulta paperille.
Paksua, valuvaa maalia käyttävien maalareiden rinnalla toiset taiteilijat tuottavat samansuuntaisia vaikutelmia muilla tekniikoilla. Toni R. Toivonen etsaa metalliin maalauksellisia jälki kuolleiden eläinten hajoamisprosessien avulla. Jorma Puranen leikittelee välineenään valokuva; hän sumentaa heijastuksia, kunnes abstrahoitu aihe on tunnistamaton ja pinta saa maalauksellisen hämäryyden.
Teosten aiheet vaihtelevat vakavista aiheista, kuten sodan vaikutuksista lapsiin, kevyempiin, nostalgisiin muistoihin. Mukana on pelottavia sairaanhoitajia ja oikukkaita eläimiä, leluja ja lasten hahmoja. Mukana on myös abstrakteja sommitelmia.
Professori Eero Nelimarkan vuonna 1945 perustaman Nelimarkka-Rahaston tehtävänä on perustajansa tuotannon ja elämäntyön vaaliminen. Rahasto myös omistaa vuonna 1964 avatun, Eero Nelimarkan perustaman Nelimarkka-museon peruskokoelman.
Nelimarkka-Rahasto myös tukee elävien taiteilijoiden kuvataidetta kaikissa sen tämänhetkisissä muodoissa pääasiallisina kriteereinään teosten omaperäisyys, mielenkiintoisuus ja laatu. Sen uushankintakokoelmaan kuuluu yli 300 teosta, jotka on hankittu neljän viime vuosikymmenen aikana. Säätiö kartuttaa kokoelmaa vuosittain.
Nelimarkka-Rahasto tukee Nelimarkka-museon toimintaa, ja sen kotipaikka on Helsinki.
6 €/4 €/museokortti